Neljä lappeenrantalaista asiantuntijaa vastasivat, miltä terveyspalvelut ja hoitotyön tulevaisuus näyttäytyvät heidän silmin alueellamme ja mitä muutoksia tarvitaan. Lähihoitaja Teemu Karhunen, sairaanhoitaja Lotta Aapro, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra ja sairaanhoitaja Jonna Hämäläinen kertovat näkemyksensä siitä, mitä terveyspalvelujen kehittämiselle tulee tehdä.
Jokainen asiantuntija vastasi seuraaviin kysymyksiin:
- Nimeä kolme suurinta haastetta Etelä-Karjalan terveyspalvelujen tulevaisuuden suhteen?
- Missä Eksote onnistui ja missä epäonnistui?
- Miten yleisesti näet hoitotyön tilanteen, työmotivaation ja henkilöstön riittävyyden alueellamme?
- Kuinka ongelmiin tulee puuttua/miten uuden hyvinvointialueen tulee kehittää toimintaansa
- Mainitse esimerkkejä käytännön hoitotyöstä, jossa muutosta tarvitaan?
- Kuinka vetovoima Sote-alalle saadaan säilymään ja kehittymään?
TEEMU KARHUNEN, lähihoitaja
Nimeä kolme suurinta haastetta Etelä-Karjalan terveyspalvelujen tulevaisuuden suhteen?
Väestön ikääntyminen, pienten kuntien terveyspalvelut, henkilöstön määrä ja mielenterveyspalvelut.
Missä Eksote onnistui ja missä epäonnistui?
Kokonaiskuvassa Eksote onnistui melko hyvin. Yksittäisenä harmillisena asia voidaan pitää ikääntyneiden päivätoiminnan lakkauttamista.
Miten yleisesti näet hoitotyön tilanteen, työmotivaation ja henkilöstön riittävyyden alueellamme?
Suurin haaste on varmasti koulutetun työvoiman riittävyys ja saatavuus jokaiselle osa-alueelle,jolla varmistetaan katkeamaton sekä kokonaisvaltainen hoito yksittäisen potilaan/asiakkaan näkökulmasta. Hyvät työyhteisöt takaavat työmotivaation säilymisen myös haastavissakin tilanteissa.
Kuinka ongelmiin tulee puuttua/miten uuden hyvinvointialueen tulee kehittää toimintaansa?
On kuunneltava työyhteisöjä herkemmällä korvalla ja ottaa työntekijöiden näkemyksiä enemmän huomioon päätöksentekovaiheessa, jotta saataisiin olemassa olevat resurssit parhaiten käyttöön.
Mainitse esimerkkejä käytännön hoitotyöstä, jossa muutosta tarvitaan?
Teknologiainnovaatioiden kehittäminen ja näiden toteutus hoitotyössä.
Kuinka vetovoima Sote-alalle saadaan säilymään ja kehittymään?
Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän kuunteleminen, palautteen,varsinkin positiivisen palautteen merkitys on työntekijälle arvokasta oman työn arviointiin ja kehittämiseen palkkauksen lisäksi.
LOTTA AAPRO, sairaanhoitaja
Nimeä kolme suurinta haastetta Etelä-Karjalan terveyspalvelujen tulevaisuuden suhteen?
Suurin haaste on hoitotyön henkilöstön riittävyys. Varsinkin erikoissairaanhoidossa on pulaa osaavasta ja kokeneesta henkilöstöstä. Erikoisalojen osaaminen vaatii vuosien kokemusta. Nyt kokeneemmat hoitajat vaihtavat pois erikoissairaanhoidosta työmäärän ja liian vähän henkilöstön takia joko muualle Ekhva:n toimipisteisiin, yksityiselle tai kokonaan pois alalta.
Muut haasteet ovat mielestäni tähän liittyvinä hoitotyön palkkaus ja hoitotyön henkilöstömitoitus jotta työmäärä henkilöä kohden olisi työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta järkevämmällä tasolla.
Missä Eksote onnistui ja missä epäonnistui?
Eksote on onnistunut kohtalaisesti säilyttämään tarvittavat palvelut sairaanhoitopiirin suuresta fyysisestä alueesta huolimatta. Hoivan puolen potilaspaikkojen eli ns. jatkohoidon paikkojen vähentäminen on ollut yksi ongelma varsinkin erikoissairaanhoidon kannalta. Sairaalaan erikoissairaanhoidon osastoille päätyy tämän johdosta potilaita jotka eivät tarvitse lainkaan erikoissairaanhoidon palveluita. He eivät vaan pärjää kotona sen hetkisessä kunnossa.
Näille potilaille pitäisi pystyä tarjoamaan heidän tarvitsemaansa hoitoa suoraan päivystyksestä eikä erikoissairaanhoidon osaston ja useiden päivien, mahdollisesti viikonkin jatkohoitopaikan odottelun jälkeen. Suurin osa näistä potilaista on vanhoja ihmisiä, tämä potilasryhmä kasvaa yhteiskunnassamme jatkuvasti. Mielestäni tätä olisi voitu onnistuneesti arvioida myös ennakkoon oikeanlaisella strategialla.
Epäonnistunutta on ollut myös henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Työmäärä erikoissairaanhoidossa on valtava ja henkilöstömitoitus liian pieni potilasmäärään nähden. Tämän olen itse kokenut tehdessäni kyseistä työtä. Kyseessä on akuutisti sairaiden hoito ja hoitohenkilöstö joutuu jatkuvasti priorisoimaan töitään koska kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi tekemään. Hoitohenkilöstö on myös aina eettisesti potilaan puolia pitävää ja kiiretilanteessa helposti potilaan hyvinvointi ajaa hoitajan itsensä edelle, mm. taukojen pitäminen, ruokailu yms jää helposti tekemättä.
Kun tilanne on jatkuvasti tämä,työssäjaksaminen on todella heikoilla kantimilla Palautetta työnantajalle on kyllä asiasta annettu mm. haipro- ja työsuojelu- ilmoitusten kautta mutta itse en ole kokenut sen johtaneen mihinkään käytännön työtä helpottavaan toimenpiteeseen. Voin omasta kokemuksestani puhua vain erikoissairaanhoidon puolesta mutta uskon että samat henkilöstömitoitusongelmat koskevat myös hoivan vuodeosastoja yms. hoitopaikkoja.
Miten yleisesti näet hoitotyön tilanteen, työmotivaation ja henkilöstön riittävyyden alueellamme?
Hoitotyön henkilöstön riittämättömyys on jo iso ongelma Ekhva:n alueella. Alalla oleva henkilöstö on erittäin motivoitunutta, mutta se ei ikuisesti riitä. Työnantajan on myös kannettava vastuuta henkilöstöstään ja arvostettava enemmän sen antamaa panosta. Puheet ei riitä enää, nyt on aika toimia.
Kuinka ongelmiin tulee puuttua/miten uuden hyvinvointialueen tulee muuttaa toimintaansa
Hoitoalan mitoitus on saatava vastaavalle tasolle kaikissa hoitotyön yksiköissä. Yksityisellä alalla on lisääntynyt hoitajamitoituksen vuoksi työpaikkoja ja työ on huomattavasti kevyempää. Julkinen terveydenhuolto on tämän takia ongelmissa jos työoloja ei saada kuntoon. Edellisessä työpaikassani erikoissairaanhoidossa osastolla oli 30 potilaspaikkaa. Osastolle kuitenkin mahtuu 40 potilasta sisään ja suurimman osan aikaa potilaita oli lähempänä tuota 40 kuin 30. Hoitajia oli vuorossa 7, joskus aamuissa 8. Yövuorossa 3. Potilaat olivat akuutisti sairaita, heitä lääkitään ympäri vuorokauden ja tilaa seurataa aktiivisesti. Se voi muuttua nopeastikin ja hoitajan täytyy silloin huomata tilanne. Kyseessä on henkeä pelastava yksikkö.
Toisen sairaanhoitopiirin yksityisessä sairaalassa olevalla erikoissairaanhoidon vuodeosastolla potilaspaikkoja oli 26 ja henkilöstöä 8-9 aamu ja iltavuorossa. Yövuorossa sama 3. Puhuin tämän toisen osaston sairaanhoitajan kanssa ja hän oli kauhuissaan millä miehityksellä Eksoten alueella toimitaan. Miksi sairaanhoitopiirit voivat valita itse miehityksensä tarpeen jos yksityisiä toimijoita velvoitetaan lailla?
Mainitse esimerkkejä käytännön hoitotyöstä, jossa muutosta tarvitaan?
Mielestäni suurin ongelma on hoitotyön palkkaus, jotta saadaan työntekijöitä korjaamaan henkilöstömitoitusta. Pelkkä paikkojen lisääminen ei auta, viime aikoina on jäänyt paikkoja täyttämättä koska hakijoita ei ole ollut tarpeeksi. Myös kokeneen henkilöstön osaamisen arvostaminen on hoitoalalla täysin olematonta. Monessa erikoisalassa on paljon tietynlaista osaamista mitä hoitajalta vaaditaan eikä nykyiset kokemuslisät millään tavalla riitä huomioimaan tätä. Myös ammatillisen lisäkouluttautumisen ja itsensä kehittämisen kuuluisi näkyä palkassa.
Kuinka vetovoima Sote-alalle saadaan säilymään ja kehittymään?
Tässä ei kyllä auta kuin raha ja panostus alan työoloihin. Tämä tilanne ei ole voinut tulla yllätyksenä työnantajalle. Tähän johtava kehitys on ollut jo pitkään nähtävissä.
Haluatko sanoa jotain muuta, mitä jäi kysymättä?
Olen ollut hoitoalalla yli 20 vuotta. Olen aloittanut lähihoitajana ja opiskellut työn ohessa AMK-tutkinnon. Tällä hetkellä opiskelen ylemmässä ammattikorkeakoulussa. Palkkani on noussut muutamia satasia kuussa opiskelujen myötä mutta koen silti ettei alalla saa koulutuksen myötä tarpeeksi arvostusta. Vastuu kuitenkin lisääntyy huomattavasti, varsinkin akuutissa hoitotyössä. Hoitaja on lääkärin silmät ja korvat suurimman osan aikaa kun lääkäri ei ole potilaan luona.
Koen myös ammatillista vastuuta jokaisesta hoitamastani potilaasta ja haluaisin tehdä työni kunnolla. Rakastan akuuttia hoitotyötä ja koen olevani siinä hyvä. Olen kuitenkin äskettäin siirtynyt yksityiselle työnantajalle, koska koin työssä jaksamisen täyttä työaikaa tehdessä liian rankaksi itselleni. Toivon että Hyvinvointialue saa hoitotyön ongelmia ratkaistua ja työoloja parannettua lähiaikoina, jotta hoitohenkilöstökin kokisi saavansa sitä arvostusta työstään minkä se ansaitsee.
JUKKA KOPRA, aluevaltuuston puheenjohtaja
Nimeä kolme suurinta haastetta Etelä-Karjalan terveyspalvelujen tulevaisuuden suhteen?
Kolme suurinta haastetta ovat rahoitus, henkilöstön riittävyys ja työskentelyolosuhteet
Missä Eksote onnistui ja missä epäonnistui?
Kokonaisuutena Eksote onnistui hyvin, jos ajatellaan palveluiden tuottamista. Potilaspaikkojen vähentäminen Eksoten aikana aiheutti vaikeita tilanteita kotihoidossa. Vanhukset eivät saaneet aina asianmukaista ja inhimillistä hoitoa, koska heitä hoidettiin väärässä paikassa. Hyvinvointialueen tulee onnistua tässä paremmin.
Miten yleisesti näet hoitotyön tilanteen, työmotivaation ja henkilöstön riittävyyden alueellamme?
Tämä on yksi haaste. Hoitotyö on rankkaa eikä hoitotyötä tekeviä ihmisiä ole riittävästi. On huolehdittava, ettei työ käy liian raskaaksi kenellekään. Uskon, että ammattilaistemme työmotivaatio on korkea, mutta vastapainoksi he ansaitsevat hyvät työolosuhteet ja hyvää johtamista. Alueemme houkuttelevuutta on lisättävä, jotta saamme lisää hyvää väkeä tänne töihin.
Kuinka haasteisiin tulee puuttua/miten uuden hyvinvointialueen tulee muuttaa toimintaansa
Kaiken a ja o on virtaviivaisen ja tietoon perustuvan johtamisrakenteen luominen läpileikkaavasti. Samassa yhteydessä on suunniteltava toiminta siten, että saamme rahat riittämään.
Mainitse esimerkkejä käytännön hoitotyöstä, jossa muutosta tarvitaan?
Vanhusten hoito. Tarvitsemme lisää hoitopaikkoja sellaisille ihmisille, jotka eivät enää voi olla yksin kotona, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoakaan. Tässä on nyt haastetta.
Kuinka vetovoima Sote-alalle saadaan säilymään ja kehittymään?
Varmistamalla, että ammattilaisten työskentelyolosuhteet ja johtaminen ova hyvällä tasolla. Palkkauksella on myös suuri merkitys.
JONNA HÄMÄLÄINEN, Asiakasvastaava (EKHVA)
Missä Eksote onnistui ja missä epäonnistui?
Eksote lähti rohkeasti kokeilemaan uusia toimintamalleja ja oli monessakin asiassa valtakunnallisesti edelläkävijä. Rohkeus oli erityisesti plussaa Eksoten toiminnassa. Mennyt on mennyttä, Eksoten epäonnistumisia ei enää kannata muistella mutta opiksi kannattaa ottaa.
Miten yleisesti näet hoitotyön tilanteen, työmotivaation ja henkilöstön riittävyyden alueellamme?
Hoitotyön kokonaistilanteen näen erityisen huolestuttavana. Henkilöstöä tarvitaan eri tehtävissä lisää, kun monin paikoin työtä tehdään alimitoitetusti työmäärään nähden. Ikävä kyllä työmotivaatio kärsii, kun tilanne on jo pitkään ollut haastava ja korona vielä entisestään vaikeutti hoitotyön tilannetta. Henkilöstöstä on jo nyt pulaa ja valitettavasti sote-alalta työntekijöitä on siirtynyt pois muille aloille. Hoitotyö on kuormittavaa ja mielestäni työn vaativuus ja vastuullisuus eivät korreloi palkkauksen kanssa.
Kuinka ongelmiin tulee puuttua/miten uuden hyvinvointialueen tulee kehittää toimintaansa?
Erityisesti työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Uskon, että henkilöstön hyvinvointiin satsaamalla saadaan parempia tuloksia aikaan ja jo lyhyelläkin aikavälillä se näkyisi työmotivaatiossa ja työssäjaksamisessa. Ekhva:n toimistusjohtaja Sally Leskinenhän totesi jo heti alkumetreillä, että tavoite on noin viiden vuoden kuluttua olla Great place to work -arviossa mukana. Toki tärkein olisi, että sanat johtaisivat tekoihin ja selkeitä muutoksia työhyvinvoinnin kehittämiselle nähtäisiin jo pian.
Ongelmiin tulisi puuttua ratkaisukeskeisemmin ja kuulla henkilöstöä herkemmin jo aivan näissä ruohonjuuritason haasteissa ja ongelmissa. Kaivataan myös osaavia, ammattitaitoisia esihenkilöitä tukemaan henkilöstöä arjen työssä.
Mainitse esimerkkejä käytännön hoitotyöstä, jossa muutosta tarvitaan?
Perehdytys nousee ensimmäisenä mieleen. Kun uusi työntekijä aloittaa työt, tulee hänelle antaa hyvä ja perusteellinen perehdytys, jolloin myös uusi työ koetaan mielekkäämpänä aloittaa. Mikäli taas ajatuksena on ”heittää suoraan syvään päätyyn”, niin työkaluja täytyisi olla käytettävässä niin paljon ja hyviä, jotta työstä suoriutuminen hyvin tuloksin on mahdollista.
Kuinka vetovoima Sote-alalle saadaan säilymään ja kehittymään?
Itse voimme vaikuttaa siten, että jo täällä ruohonjuuritasolla jossa käytännön työtä tehdään ja jonne sote-alan opiskelijat tulevat käytännön harjoitteluun, tulisi meidän työntekijöiden muistaa antaa hyvä vaikutelma työstämme sekä työpaikastamme. Ennen kaikkea tulee muistaa, että opiskelijat ovat tulevaisuudessa meidän työkavereita. Uusien työntekijöiden osalta muistaa aina hyvä perehdytys, jotta mielenkiinto työtä kohtaan säilyy.
Itse näkisin suurimpana vetovoimana tulos- ja kannustinpalkkauksen ja tämä toisi myös työntekijälle lisämotivaatiota työstä suoriutumiseen. Sote-alalle toivoisin enemmän vaihtoehtoja edetä uralla kuin esihenkilötyöskentely. Esimerkkejä tästä löytyy muualta maailmasta.
