Lappeenrannan keskusta murroksessa – Uusi vuosi, uuden alku?

Lappeenrannan keskusta-alueen kehitys on ollut kaksijakoista. Vaikka blogin otsikko viittaa uuteen alkuun, on kaupungin keskustan kehittyminen aina pitkäaikaisten valintojen tulos.

Suomen keskustojen elinvoimatutkimuksen mukaan Lappeenrannan keskusta oli tutkimukseen osallistuneista Kaakkois-Suomen kaupungeista elinvoimaisin. Toisaalta silmämääräisesti on nähtävissä perinteisen ydinkeskustan hiipuminen. Marian aukio, Oleksin kävelykatu ja pääosin Valtakatu on vilkas enää ihmisten muistoissa.

Kävelykatu Oleksin ympäristössä kauppakeskus Opri on lopettamassa toimintaansa. Vanhan ydinkeskustan kaupallinen hiljeneminen uhkaa muuttaa alueen nukkumalähiöksi (Kuva: Meijän City suunnitelma 2021)

Kauppakeskus Iso-Kristiinan laajennus oli onnistunut vuonna 2016. Myös keskusta-alueen asukasmäärää on saatu nostettua kaavoitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Suomen Monaco, eli sataman alue Pikisaaresta Myllysaareen kehittyy vakaasti.

Satama-alueen kehittyminen ”Suomen Monacoksi” on edennyt pitkäjänteisesti. Alue on selkeän kesäpainotteinen, vaikka tahtoa myös talviajan elävöittämiseen on olemassa.

Edellä mainituista onnistumisista huolimatta palveluja tuottavat yritykset ovat vähentyneet keskustasta kuin lehmukset Marian aukiolta. Emme ole myöskään loistaneet vetovoimaisilla keskustaan sijoittuneilla tapahtumilla.

Nuorallakävelijä tyhjentyneen Marian aukion yläpuolella.

Olen listannut mielestäni tärkeimmät painopisteet elävän keskustan luomiseksi:

TAHTO KEHITTÄÄ KESKUSTAA

Kehittäminen on lopulta tahtolaji. Lappeenrannan kaupungin tulee voimakkaasti ja pitkäjänteisesti tukea keskustan kehittämisinvestointeja suoraan tai välillisesti. Vetovoimaisen keskustan kehittämisen iso kuva on osittain haussa.

Kansalaistori on yksi Lappeenrannan monista aukioista. Niiden roolia ja tehtävää elävän kaupunkikuvan kehittämisessä tulisi selkeyttää. (Kuva: Meijän City- suunnitelma 2021)

Esimerkiksi Rambollin valtakunnallisessa keskustan elävyystutkimuksessa kärjessä oleva Kuopion kaupunki on panostanut vuosia koko keskustan alueen vetovoiman parantamiseen.

Kuopio on keskittynyt mm. saavutettavuuteen, viihtyvyyteen, toriympäristön kehittämiseen ja omien julkisten tilojen ilmeeseen. Kuopion panostukset ovat tuoneet mukanaan yksityisten investointien aallon. Vastaavassa tutkimuksessa Lappeenranta oli sijalla 19.

Kaupunkikeskustan tiivistämisessä rakennukset nousevat korkeammaksi. Se lisää asukkaiden määrää. Kaavoitussuunnittelun tulee huomioida tarkemmin myös katutason toiminnallisuus ja palvelut.

Keskustaa on tiivistetty Lappeenrannassa monien muiden kaupunkien tavoin. Viihtyisyyden ja elämysten kehittäminen erityisesti ydinkeskustassa ei ole onnistunut hyvin. Kaupungilla on suuri vastuu tilanteen muuttamisessa. Kaavoituksen lisäksi, julkiset investoinnit ja erilaiset vetovoimatekijät ovat joko suoraan kaupungin käsissä tai välillisesti yritysolosuhteita kehittäen.

Marian aukion Meijän City- suunnitelman ideoista on ensimmäisenä toteutumassa Walk of Fame- tila Lappeenrannan kunniakansalaisille.

YMPÄRIVUOTISUUS

Suomen keskustoihin on haluttu ottaa vaikutteita vilkkaista Keski-Euroopan kaupungeista. Ongelmana ovat sääolosuhteet. Esimerkiksi ravintolayritysten ympärivuotisuus vaatii Suomessa huomattavasti suuremmat investoinnit. Kaikki vuodenajat kestävät terassiolosuhteet ovat Suomen olosuhteissa moninkertaisesti kalliimpia rakentaa kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa.

Vanhan seurakuntakeskuksen, eli Koulukatu 10 rakennus uusiutuu ja alas rakennetaan liiketilaa. Onnistuessaan rakennus tuo uutta elävyyttä ja asukasviihtyvyyttä Raatihuoneen ympäristöön. (Kuva: Meijän City- suunnitelma)
Koulukatu 10 rakennustyömaa syksyllä 2022. Koulukadun ilme uudistuu monin tavoin lähivuosina.

Myös tapahtumat vaativat Suomessa avointa lämmintä tilaa. Lappeenrannassa keskustan lähistölle on syntymässä erinomainen tapahtumatila Amiksen kentälle, kun sisäliikuntahalli syntyy. Areenahankkeen selvitystyön jälkeen selviää, onko toriareena yksi mahdollinen keskusta-alueen tapahtumatila tulevaisuudessa.

Uusi jäähalli/areena ja sisäliikuntahalli tuovat monia mahdollisuuksia ympärivuotisten urheilutapahtumien kehittämiseen.

Kauppahallin ja kauppatorin sijainti on vielä avoin areenahankkeen selvitystyön vuoksi. Selvitys valmistuu kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kesäkuussa 2023. Joka tapauksessa kauppatoria on kehitettävä ja kauppahalli uusittava. Sen yhteydessä ympärivuotisten olosuhteiden parantaminen ja kehitysmahdollisuudet tulee varmistaa.

Uusittava kauppahalli tulee olemaan keskeisessä asemassa, kun yritysten ympärivuotisuutta kehitetään. Mielestäni kaupungin tulee panostaa siihen kunnolla lähitulevaisuudessa.

Toriyhdistyksen ehdottama uusi toripaikka alkaisi kauppakadun ruskean kerrostalon kohdalta edellyttäen, että koko kortteli puretaan.
Kauppakadun ja Oksasenkadun kulmassa olevan talon paikalle on kaavailtu hotellia. Sen jälkeen alkaisi toriyhdistyksen ehdotuksen mukaan kauppatorin ja kauppahallin alue, joka ulottuisi syvälle nykyisen kauppatorin suuntaan.

KESKUSTAN PALVELUT KUNTOON

Elävä Kaupunkikeskusta Ry:n tutkimuksessa marras-joulukuussa 2022 selvitettiin, miten vuoden aikana muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heijastaa omaan keskustaan. Kohdekaupunkeina: Helsinki, Hyvinkää, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere ja Turku.

Lappeenrannassa kehitys on näkynyt eniten perinteisessä keskustassa, eli Valtakadulla, kävelykatu Oleksilla ja Marian aukion ympärillä. Palvelutarjonta on vähentynyt ja yksipuolistunut.

Kävelykatu Oleksia halutaan kehittää yhä enemmän kaupunkilaisten olohuoneeksi (Lähde: Meijän City- suunnitelma 2021)

Ravintoloiden ja kahvioiden lukumäärä ei ole vähentynyt valtakunnallisesti. Inflaation aiheuttama kiinteistökustannusten ja elintarvikkeiden hintojen nousu uhkaavat alentaa kahviloiden ja ravintoloiden määrää.

Tapahtumien merkitys palvelujen tuottajina ja ylläpitäjinä korostuvat sen myötä, kun kiinteiden liiketilojen ylläpitokustannukset kasvavat ja yritysriskit lisääntyvät. Kuvassa kansainväliset markkinat satamatorilla.

Lappeenrannassa Ukrainan sodan aiheuttama venäläismatkailijoiden puuttuminen vaikuttaa erityisen vahvasti koko ravintola-alaan. Seuraavat uhkakuvat ovat inflaation nostamat palkkakustannukset ja koko alaa koskeva työvoimapula.

Lappeenrannassa pudotuspeli on näkynyt viime vuoden aikana mm. lounasravintola Avot Sien, Kasinon, ravintola Centren ja Upseerikerhon toiminnan loppumisena. Toisaalta uusiakin paikkojakin on syntynyt.

Lappeenrannan Kasinolle etsitään uutta ravintola-alan vuokralaista. Paikka halutaan saada auki viimeistään maaliskuussa 2023. (Etelä-Saimaa 20.12.2022)

Lappeenrannassa Iso-Kristiinan kauppakeskus kuuluu menestyjiin, vaikka sielläkään uusien myymälöiden saaminen tyhjentyvien tilalle ei ole itsestäänselvyys.

Lappeenrannan upseerikerhon ravintolatoiminta ja muu aktiviteetti loppuu. (Etelä-Saimaa 28.12.2022) Lappeenrannan kaupunki lahjoitti kiinteistön upseerikerhoa ylläpitävälle yhdistykselle vuonna 2018. Kiinteistö palautuu takaisin kaupungille.

On yhä tarkemmin mietittävä, mitä vapaa-ajan palveluita Lappeenrannan keskustassa voidaan lisätä. Vetovoimaiset leikki- ja lähiliikuntapaikat ja julkisten palvelujen keskittäminen (nuorisotilat ym.) ovat nopeita tapoja lisätä luontaista vetovoimaa alueelle.

Kaupunki ei voi tehdä kaikkea, mutta asukkaat on saatava viihtymään keskustassa. Se on edellytys yritysten investointeihin keskustan palvelutarjonnan lisäämisessä. 

LIIKENNE

Keskustan saavutettavuutta on kehitettävä kaikille liikkumismuodoille. Meijän City- suunnitelmassa liikkumismuotoina mainitaan kävely, pyöräily, joukkoliikenne, yhteiskäyttöautot ja vähän kuluttavat autot.

On muistettava, että Lappeenranta on kaupunkina pitkä ja nauhamainen. Mielestäni yksityisautoilun liian vahva estäminen keskustassa ei ole sen vuoksi järkevää.

Valtakadun muuttaminen pihakaduksi on herättänyt paljon kritiikkiä erityisesti paikoituksen osalta. Ennen Valtakadun ja sen poikkikatujen lopullista linjaamista kaupunkikehityksen toimiala luo tavoitetilan keskustan kaupallisten palvelujen, tapahtumaolosuhteiden ja toiminnallisen kokonaisuuden selvittämiseksi.

On avoimesti tarkasteltava, ovatko Valtakadun ja Kauppakadun maanpäällisten paikoitusalueiden poistaminen ollut liiallista. Joskus on viisautta mennä yksi askel taakse päin. On tehtävä joustavia ja nopeita ratkaisuja tarvittaessa. Esimerkiksi Valtakadulle ja Kauppakadulle saadaan lisää parkkipaikkoja, jos näin halutaan.

TAPAHTUMAT

Tapahtumia ja kulttuuria on lisättävä keskustassa. aidolla tapahtumayhteistyöllä. Menestyvät keskustat tuottavat mielenkiintoisia ja vetovoimaisia sisältöjä eri ihmisille.

Vety 60-vuotta juhla Lappeenrannan kauppatorilla kesäkuussa 2022.

Kaupunkikeskusta ry:n tutkimuksen mukaan erityisesti lauantaina auki olevien liikkeiden määrä on vähentynyt. Tapahtumat sitä vastoin painottuvat ihmisten vapaa-aikoihin, erityisesti viikonloppuihin. Tapahtumat ovat siten merkittäviä jatkuvien palvelujen ylläpidossa. Ympärivuotinen keskusta edellyttää, että ”kaupunkisuunnitteluun on jatkossa lisättävä asiakaslähtöisyyttä ja kokemuksellisuutta”.

Kansainväliset markkinat satamatorilla.

Lappeenranta kaipaa edelleen korkean profiilin tapahtumia, joka tuottaa samalla laajaa ammattiosaamista tapahtumien järjestämiseen. Kaupunki on toisaalta tehnyt hyvää työtä, kun se aloitti aiemman tapahtumakoordinaattori Teemu Myyryläisen aikana Varaamo palvelun. Sieltä voi mm. vuokrata edullisesti tarvikkeita eri tapahtumien järjestämistä varten. Tapahtumatarviketoimintaa tulee edelleen kehittää.

Maaseutumarkkinat Lappeenrannan kauppatorilla. Kauppatorin ja kauppahallin tulevaisuuden sijainti selviää lähitulevaisuudessa, kun Lappeenrannan kaupunki arvio ja linjaa areenahankeen tilanteen.

KOHTI VARTIN KESKUSTAA

Uusi kaupunkikehittämisen käsite on vartin keskusta, mikä tarkoittaa kävelymatkaa kotiovelta keskustan keskipisteeseen. Palveluja on voitava lisätä ja yhdistää keskustan toimintoihin. Meidän on systemaattisesti luotava lisää syitä tulla käymään keskustassa.

Keskustan tulevaisuudesta huolehtiminen on kaupungin viihtyisyyden, vetovoiman ja matkailun näkökulmasta erityisen tärkeää. Usko ja mielikuva kaupungin kehittymiseen rakentuu paljolti keskustan elinvoiman ja viihtyisyyden kautta.

Sataman Valot- tapahtuma syksyllä 2022

Lappeenrannan kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosina. Kaupungissa tulee olemaan suuria rakennuskohteita, kaupunkikeskustan kehittämisen toimeenpanoa, matkailun kehittämistä ja yritysten nopeasti muuttuvien olosuhteiden tukemista.

Toimin vuosina 2021-25 Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Sivuston tarkoituksena on tuottaa blogeja ja tietoa kaupungin eri kehityskohteista. Samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista.

Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialalla työskentelee Lappeenrannassa noin 250 henkilöä. Toimiala kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä kaupungissamme. Se vastaa myös mm. maankäytön suunnittelusta, asumisen edistämisestä, joukkoliikenteestä, rakentamisen viranomaistehtävistä, maaseutuhallinnon tehtävistä sekä kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä.

Jyri Hänninen

Blogin päätoimittaja

⁃ Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja
⁃ Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
⁃ Kahden tytön isä
⁃ Liiketalouden lehtori LAB ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä
⁃ Innokas liikunnan harrastaja