Lappeenranta ja Etelä-Karjala on ottanut viime vuosina monta meistä riippumatonta osumaa koskien toimeliaisuutta ja elinkeinoelämää alueellamme – korona, Saimaan kanavan sulkeutuminen ja Fazerin tehtaan menetys Lahteen näkyvimpinä asioina. Etelä-Karjalan liiton julistama visio ”muutamme tarinan suunnan”- on todellakin ajankohtainen.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2021 Lappeenranta strategian – LPR2037, jonka visiona on luoda kestäviä menetystarinoita. Ukrainan sodan vaikutus edellyttää strategian päivitystä, mutta päätavoitteet ovat ennallaan.
Alueellamme on yhä suuria vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa. Lappeenrannan talous on ollut kunnossa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi vuoden 2021 tilinpäätös oli koko 2000-luvun paras (linkki: Yle 7.2.2022) Lisäksi työttömien määrä on vähentynyt viime vuosina.
Kaupungissa rakennetaan myös paljon. Kohonneista rakennuskustannuksista huolimatta Lappeenrannan kaupunki pyrkii investoimaan suhdanteita tasaten ja palveluja uusien myös lähivuosina.
LUT kampus – LUT yliopisto ja LAB ammattikorkeakoulu – on kehittynyt niin opiskelijoiden määrän, laadun, tuloksellisuuden kuin yksityisen rahoituksen suhteen. Uusia suurinvestointeja on julkistettu viime viikkoina erityisesti uusiutuvan energian saralla.
Tämä kaikki on mahdollistanut kouluverkkojen uusimisen, liikuntapaikkojen kehittämisen ja elinkeinopoliittiset panostukset mm. yhteiskuntatieteellisen saamiseksi LUT yliopistoon ja Lappeenrantaan. Lisäksi yksityisen rakentamisen suuri määrä on pitänyt Lappeenrannan uusiutumisen tiellä.
Olen poiminut lyhyesti viisi askelta, joiden avulla Lappeenranta voi uusiutua ja toimia Etelä-Karjalan kasvun veturina:
1. YRITYSTEN KASVU JA TYÖLLISTYMINEN
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaava PK-yritysbarometri syksyllä 2022 (ks.linkki) on Etelä-Karjalan kannalta maan kokonaistilannetta myötäilevä. Yritysten odotukset Ukrainan sodan varjossa heikkenivät, mutta itärajan läheisyys ei suoraan tuonut suurta poikkeamaa verrattuna muuhun maahan. Suomen NATO jäsenyyden hakeminen oli alueellemme elintärkeää yleisen luottamuksen ja sen myötä tulevaisuuden investointien saamiseksi alueellemme.
Suomessa on tällä hetkellä yli 100.000 avointa työpaikkaa (Etelä-Saimaa 16.10.2022) Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Myös Lappeenrannassa on samaan aikaan todella paljon avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy tekijää. Osasyynä on työpaikkojen kohdentuminen matalapalkka-aloille, toisena syynä selkeä ammattiosaajien pula esimerkiksi teollisuustuotannossa. Vierailut eri yrityksissä on vahvistanut näkemystä.
Monet ammattiosaajat tarvitsevat nopeita ratkaisuja osaamisen päivittämiseen. Ammattiopisto Sampon voimavarat muutoskoulutuksiin ovat rajalliset. Valtion tuen kohdentumisen merkitys on suuressa roolissa.
KAUPUNKIIN HALUTAAN JÄÄDÄ – MAHDOLLISUUKSIA TARVITAAN LISÄÄ
Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuvat ulkomaalaiset opiskelijat haluaisivat tutkitusti jäädä alueelle. Kaupungin tulee aktiivisemmin ennakoida valmistuvien opiskelijoiden tarpeita ja saada yhdessä yritysten kanssa esiin ns. piilotyöpaikat, joita alueella on paljon. Korkeakoulujen lisäksi esimerkiksi Edusampo on myynyt Keniaan koulutusta, jonka avulla paikataan alueemme lähihoitajapulaa. (Etelä-Saimaa 17.10.2022) Opiskelijat ovat opiskelleet sairaanhoitajiksi jo Keniassa ja koulutus mahdollistaa lähihoitajatyön Suomessa.
Avoimen työpaikan ja työntekijän yhteen saattamisessa on selkeästi koko maakunnan yhteinen edunvalvonnan paikka. Esimerkiksi vierailumme laitos-, ateria- ja kunnossapitopalveluja tarjoavalle Saimaan tukipalvelut Oy:lle ja muutamaan teollisuusyritykseen toivat esiin joustavia koulutustarpeita, jotka voisivat johtaa monen henkilön nopeaan työllistymiseen.
Lappeenrannan kaupungin ja muiden Etelä-Karjalan kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä kasvaaTE-palvelujen siirtoa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 6.10.2022 (Linkki: Työ- ja elinkeinoministeriö) Kunnille palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi 1.1.2025 Tämä on mahdollisuus järjestää palvelut yrityslähtöisesti niin, että byrokratia vähenee. Täsmätarpeeseen perustuvat koulutusratkaisut on saatava kiinteäksi osaksi uutta mallia.
ERITYISPANOSTUKSIA UKRAINALAISTEN TYÖLLISTÄMISEEN
Maahanmuuttajien ammatilliset muuntokoulutukset on saatava joustavammaksi ja nopeammaksi. On nähtävissä, että lukuisat ukrainalaiset perheet eivät pysty ehkä vuosikausiin muuttamaan takaisin omiin kotipaikkoihinsa. Monet etsivät mahdollisuuksia elää uutta arkea työtä tekemällä. Ukrainalaisten kohdalla joustavat koulutusratkaisut ja rinnakkain tapahtuva suomen kielen opetus tulee varmistaa.
Kesän puutarha-alan kausityön päättyessä yhä useampi sotaa paennut ukrainalainen etsii töitä. Olen keskustellut muutaman ukrainalaisen pakolaisen kanssa ja halu tehdä töitä oli suuri. Toisaalta mahdollisuudet koettiin vielä rajalliseksi.
Esimerkiksi kauppatorilla on jo nähty muutama uusi ukrainalainen kauppias. Torikauppa on melko matalan kynnyksen yrittäjyyttä aloitusvaiheessa, mutta meidän on voitava laajentaa mahdollisuuksia kaikkialle, joissa on avoimia työpaikkoja enemmän tarjolla kuin on työn kysyntää.
2. SYNTYVYYS JA PERHEIDEN MUUTTAMINEN ALUEELLE
Syntyvyys on vähentynyt Etelä-Karjalassa yli 35 % vuoden 2010 jälkeen. Kaikki kunnat Lappeenrantaa myöten ovat kärsineet alhaisesta syntyvyydestä. Ministeriö antoi lokakuun 2022 alussa erityisluvan Etelä-Karjalan keskussairaalalle synnytyssairaalana seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Erityislupaa tarvitaan, kun synnytysten määrä on alle 1000 vuodessa. Keskussairaalan synnytysten määrä on enää hieman yli 700. On selvää, että tarvitsemme lapsiperheitä lisää. Työpaikat ja vetovoimainen alue ovat avain niiden lisäämiseen. Uhkana on, että vahvat aluerakenteemme alkavat purkautua vähitellen lasten- ja nuorten palvelujen ja harrastusten osalta, jos lapsia ei ole riittävästi.
Ratkaisuna tulee olla yritys- ja koulutusyhteistyön tiivistäminen opistotasolta korkeakouluihin saakka, jotta koko perheelle löytyy työpaikka alueeltamme. Kaupungissamme on myös poikkeuksellisen vahva lasten ja nuorten harrastustarjonta. Seurojen ja yhdistysten tukeminen auttaa harrastusten kehittämistä alueellamme ja niiden vetovoiman luomisessa alueen ulkopuolella.
Lappeenrannan kaupungin tulee olla veturina asiassa.
3. KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA KAUPUNKIMATKAILU
Lappeenrannan kaupungilla on suuri vastuu koko matkailusektorin kehittämisestä. Keskeisten nykyisten ja potentiaalisten vetovoimakohteiden maa-alueet (satama, keskusta, Huhtiniemen leirintäalue, kauppatori, vesitorni, liikuntapaikat) ovat kaupungin omistuksessa. Matkailuyritysten mahdollisuudet kehittyä on monilta osin sidottu Lappeenrannan kaupungin tahtotilaan. Ongelmana viime vuosina on ollut, että kaupungin omat tavoitteet ovat näkyneet liian heikosti. Se rajoittaa yritysten pitkäaikaista kehittämistä, investointihalua ja yhteistyömahdollisuuksia.
Kaupungin tulee luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia yritysten kanssa ja yhteinen tahtotila tulevaisuudesta. Lappeenranta on Saimaan ääressä erittäin vetovoimainen ja helposti saavutettava kaupunki, kun niin päätämme. Ratkaisut tiedetään – tarvitsemme vain lisää voimaa tekemiseen: lisää tapahtumia ja palveluja matkailijoille, liikenneyhteydet kuntoon, ja yrityksille mahdollisuuksia investoida palveluihin.
4.LIIKENNEYHTEYDET
Alueemme on riippuvainen erityisesti teollisuuden viennin kehityksestä. Etelä-Karjalan maakuntahallitus totesi syksyllä 2022, että investoinnit itäisen Suomen logistiikan toimivuuden turvaamiseksi on käynnistettävä pikaisesti.
Lappeenranta haluaa liikkua maalla, vedessä ja ilmassa. Saimaan kanavan sulkeutuminen ja Lappeenrannan lentokentän ongelmat korostavat maayhteyksien parantamisen merkitystä. Lappeenranta neuvottelee aikaisten junavuorojen saamisesta Helsinkiin ja myöhäisten vuorojen saamisesta välillä Helsinki-Lappeenranta (Etelä-saimaa 10.10.2022) Tämä toisi suurimman osan Helsinki-Vantaan lentoliikenteestä lappeenrantalaisten ulottuville samalla kun raideliikennettä nopeutetaan.
Etelä-Karjalan liitto on nimennyt tärkeiksi liikenneinvestointien tavoitteiksi mm.Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantamisen ja nopeudennoston, sekä raakapuun kuljettamista raiteilla tukevan Lauritsalan liikennepaikan kehittämisen.
5. OSAAMISEEN PERUSTUVAT INVESTOINNIT
Alueemme koulutussektori erityisesti korkeakoulutuksen osalta on erittäin merkittävä suhteessa maakuntamme väkilukuun. Esimerkiksi panostukset ja osaaminen energiatekniikan alalla on tuonut investointipäätöksiä alueellemme. Esimerkinä tästä on ST1:n suunnitelma ensimmäisestä synteettisen metanolin tuotantolaitoksesta Lappeenrantaan vuoteen 2026 mennessä.
LUT-yliopisto oli 11. paras Times Higher Educationin maailmanlaajuisessa pienten yliopistojen vertailussa. Tämä on niin merkittävä asia, että Lappeenrannan on ehdottomasti saatava hyöty irti yliopistostamme. Samalla varmistamme, että Lappeenrannassa ja Lahdessa tapahtuva korkeakouluopetus tukevat toisiaan epäterveen kilpailun sijaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen strategiaa on yhtenäistettävä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Tätä työtä on jo tehty monin tavoin.
Lappeenrannan kaupunki lahjoittaa kymmenen miljoonaa euroa LUT-yliopiston yhteiskuntatieteiden koulutuksen käynnistämiseen. Tämä tulee laajentamaan alueemme osaamispohjaa ja varmuudella myös työpaikkojen sisältöä lähitulevaisuudessa.
LUT yliopiston ja LAB ammattikorkeakoulun strategiat ovat erittäin nykyaikaiset. LAB:n kampusten yhteistyön syveneminen Lahden kanssa tuo paljon uusia mahdollisuuksia ja asiantuntemusta alueellemme mm. palvelumuotoilun ja elintarviketeollisuuden alalla. On myös huomioitava yhteistyö maasotakoulun ja alueemme teollisuuden kanssa.
Kun Lappeenranta voi vaikuttaa olosuhteisiin, on oltava tehokas ja joustava esimerkiksi kaavoituksen ja investointipäätöksiä helpottavien olosuhteiden luomiseen. Yhteen hiileen puhaltaminen on aivan ratkaisevaa.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, että LUT-yliopisto ja VTT kehittävät omaa pienydinvoimalaa (17.10.2022), jota suunnitellaan ennen kaikkea kaukolämmön tuotantoon. LUT:n energiatekniikan professorin Juhani Hyvärisen mukaan laitos olisi optimoitu tuottamaan kaukolämpöä. ”Niitä voisi sitten monistaa tarpeen mukaan tuottamaan kaukolämpöä esimerkiksi Lappeenrannan kokoiselle kaupungille”. Tällaisissa hankkeissa kaupungin on oltava ennakoiva ja aktiivinen esimerkiksi kaavoituksessa ja lainsäädännön edistämisessä välillisesti aina, kun apua tarvitaan.
PÄÄTÄMME ITSE OMAN TULEVAISUUTEMME
Lopuksi: Lappeenranta on perinteinen kaupunki, jolle on rakentunut ajan myötä paljon ja monipuolisia vahvuuksia. Voimme rakentaa tulevaisuutta niiden varassa. Kaupunkimme nousu on täysin omissa käsissämme, kun näemme mahdollisuutemme riittävän tarkasti.
