Lappeenrannan kauppatori on historiansa aikana muuttunut kuten kaupunki itse. Kauppatori siirtyi satamatorilta nykyiselle paikalleen vuonna 1956. Vanha satamatorin aikainen puumiljöö muuttui kerralla sodan jälkeiseen moderniin ympäristöön. Kauppatori sopeutui kauppapaikkana hyvin uuteen ympäristöönsä. Sen kulta-aikana voidaan toistaiseksi pitää 1970-80 lukuja ennen hypermarkettien aikakautta.
KULTTUURIA JA KOHTAAMISTA
Sari Tuuva-Hongisto teki ihmisen toimintaa kuvaavan etnografisen ja havainnoivan tutkimuksen (2017) kaupanteon perinteistä Lappeenrannan kauppatorilla. Hän aloittaa tutkimuksensa 44 vuotta halli- ja ulkomyynnin päällikkönä Helsingissä työskennelleen Tapio Sademiehen kuvauksella Lappeenrannan kauppatorista:
”Lappeenrannan kauppatori on nimenomaan kesäisin mieleenpainuva. Se ei kelpaa esimerkiksi rakennelmien tai järjestelyjen suhteen, siihen se on liian tavanomainen. Sen sijaan myyjät ja asiakkaat ovat sekoitus iloista karjalaisuutta, vilkkautta, kansainvälisyyttä. Lappeenrannan tori on paikka, josta löytyy riittävästi myös maakunnallista ilmettä, tuotteita ja ihmisiä. Se on myös kulttuurien kohtaamispaikka, josta saa maailman ainoat Karjalan fast food-tuotteet eli Atomin ja Vedyn.”
Edellä mainittu kuvaus ilmaisee mielestäni tarkasti niitä arvoja, joista olemme ylpeitä kaupungissa ja jota torikulttuurimme edustaa. Kauppatoria arvostetaan Lappeenrannassa. Toisaalta kuumenevassa hallikeskustelussa torin merkitystä on myös jossain määrin väheksytty. 2000-luvulla toriasiakkaat eivät ole uusiutuneet riittävästi.Toisaalta torin arvot ovat hyvinkin nykyaikaiset: lähiruoka, luomutuotteet, ihmisten aito kohtaaminen ja paikallisuus vetoavat yhä enemmän nuoriin ihmisiin. Torin uusiutumisen haasteet voivat siten olla ratkaistavissa.
Lappeenrannan kaupunki teetti viime talvena kyselyn kauppatorin alueesta ja luonnoksia esimerkiksi kauppahallin uusimiseksi on luvattu tulevan syksyn aikana. Kyselyn perusteella asiakkaat haluavat lisää viihtyisyyttä torialueelle. Ympärivuotisuus on kaupallisten toimintojen kehittämisen kannalta tärkeää. Kauppahallin kehittämisellä torin rinnalla on tämän vuoksi suuri merkitys koko torialueelle.
KAUPPATORIN PAIKKA 2030-LUVULLA
Uudet ehdotukset jääkiekkoareenasta ovat luomassa kauppatorin kehittämiselle pattitilanteen. Suuri areenahanke kauppatorille muuttaisi koko kehityksen suunnan. On selvää, että kauppatorin tulee etsiä uusi paikka, jos areenahanke etenee. Kauppatori tilana vaatii aurinkoa, tilaa hengittää, liikkumismahdollisuuksia, aktiviteetteja, keskeisen sijainnin ja viihtyisän miljöön. Tori kaupallisena tilana tulee toisaalta olla samaan aikaan riittävän rajattu, jotta myyntipaikat ja ihmisvirrat risteävät.
MARIAN AUKIO – KANSALAISTORI – SATAMA?
Jos kauppatori siirrettäisiin tulevaisuudessa toiseen paikkaan, tulisi huomioida sen kehittymismahdollisuudet. Viihtyisä ympäristö ja kaupalliset edellytykset vaativat paikkaa, jossa ihmiset todella haluavat olla. Lisäksi ympärivuotisuus ja luonnollinen tila kaupungin ydinkeskustan tuntumassa on välttämättömyys.
Marian aukion vahvuutena on sen keskeinen sijainti, auringon paiste päivällä ja rajautuminen puistoalueelle yhden sivun osalta. Myös mahdollisuus laajentaa torialuetta tapahtumapäivinä onnistuu. Keskeisinä ongelmina ovat toimintaa tukevien kaupallisten tilojen vähäisyys torin reunalla. Niitä on pääosin vanhan City käytävän suunnassa.
Jos alueesta haluttaisiin vetovoimainen, tulisi kaupungin panostaa City käytävän kaupallisiin tiloihin tekemällä siihen esimerkiksi pienyrittäjyyttä tukeva tilakokonaisuus – siis eräänlainen kauppahalli. Samalla varastotilat tulisi rakentaa Koulukadun ja Valtakadun välissä olevaan alakerrokseen. Tavaraliikenne hoituisi osin Koulukadun puolelta.
Marian aukion suunnittelun suurimpana virheenä oli ajatus kaupunkilaisten olohuoneesta ilman näkemystä palvelujen kehittymisestä alueella. Toukokuussa 2022 kaupunkikehityslautakunta linjasi, että Valtakadulle ja poikkikaduille luodaan tavoitetila, joka sisältää kaupalliset palvelut ja tapahtumaolosuhteet. Vasta tämän jälkeen päätetään paikoitusratkaisut. Odotan selvitykseltä paljon.
Kansalaistori vaikuttaa olevan eräs viranhaltijoiden suosikkipaikoista. En ole keksinyt siihen muuta syytä kuin tarve täyttää tyhjyys, joka kaupungintalon ikkunoista näkyy kansalaistorilla. Se on mielestäni vaikein ja luotaan työntävin vaihtoehto tulevaisuuden kauppatorille. Kansalaistori ei ole kiinnostanut kansalaisia, koska valtion virastotalo, sankarihautausmaa ja kaupungintalo rajaavat luontaiset kulkureitit ja aukion reuna-alueiden kaupalliset mahdollisuudet pois. Positiivisia puolia ovat alueen suuri koko, kauppakeskuksen läheisyys ja aurinkoinen sijainti.
Satamatori olisi paluuta juurilleen. Nykyisellään sataman alue on erittäin viihtyisä, mutta liian pieni kaikille torin toiminnoille oheistiloineen. Ongelmana ovat myös ympärivuotisuuden haasteet, sillä kaupunki ei ole hyvistä aikomuksistaan huolimatta panostanut alueen ympärivuotisuuteen. Entäpä kauppahalli satamaan? Satamatorin alueen kohdalla on joskus keskusteltu vetykojujen takana olevan kerrostalon liiketilojen hyödyntämisestä ja torialueen laajentamisesta Kipparinkadun tiealueelle ainakin tapahtumapäivinä. Satamatorikin vaatii joka tapauksessa uusia näkökulmia, jos toria aiotaan tulevaisuudessa mahduttaa sinne.
Tätä blogia kirjoittaessa areenasuunnitelmat eivät ole tulleet julkisuuteen ja avoimeen keskusteluun. Torin tulevaisuudessa vaikuttaa joka tapauksessa olevan lähivuosina niin suuria kysymysmerkkejä, että sen kehittämistä on puolustettava voimakkaammin kuin koskaan. Tuleepa areenaratkaisu loppujen lopuksi olemaan mikä tahansa, on torin ja torikulttuurin voitava elää ja vahvistua Lappeenrannassa. Tämä asia kaupungin on otettava erityisen vakavasti.
Lopuksi oma mielipiteeni torin areenahankkeesta nykytiedoilla. Mm. Etelä-Saimaa uutisoi 16.8.2022 Areenahankkeen taustoista https://www.esaimaa.fi/paikalliset/4789343 Tällä hetkellä nykyinen toripaikka on mielestäni paras vaihtoehto torin jatkokehittämisen suhteen ja suunnitelmat etenevät sen mukaan. Jos areenahanke on uskottava ja investoinnin suuruus nousee niin suureksi kuin arvioidaan, on kaupungin kuitenkin mielestäni oltava mukana selvittämässä yhteistyössä areenavaihtoehtoja – onpa lopputulos sitten mikä tahansa. Kyseessä on varmuudella usean vuoden prosessi. Mielestäni on tärkeää, että hanke on mahdollisimman pian julkinen. Torikaupan ja keskustan kehittäminen ei voi odottaa liian pitkään.
