Päätös vesitornin avaamisesta ja kausipainotteisen kahvilan tuominen vesitornin juurelle tuo kaupungille mahdollisuuksia kehittää koko arboretumin aluetta uudelleen. Arboretum ulottuu käytännössä vesitornilta Vanhan Lappeen Pappilaan saakka. Etelä-Saimaa uutisoi aiheesta 31.3.2022 artikkelissaan. Linkki Etelä-Saimaan uutiseen
SEISOVA VESI LIIKKEELLE
Vesitornin avaamista on valmisteltu kaupunkikehityksessä syksystä asti. Halusimme saada vesitornin auki tavalla tai toisella, jotta yli 20 vuotta kestänyt pattitilanne avautuu. Lappeenrannan energian myönteinen suhtautuminen on ollut ratkaisevaa avaamisen mahdollistamiseksi. On myös mainittava mr vesitorni, eli Erkki Räsänen ja hänen sitkeä asian esille tuominen vuosien aikana. Toivottavasti vesitorni kehittyy lähivuosina Erkin toivomaan suuntaan.
Samalla on keskusteltu, kuinka arboretumia voidaan kehittää tulevaisuudessa. Jotta arboretumista saadaan kaupunkilaisten tahtoma virkistyskeidas, tulee kokonaisuus miettiä tarkoin kävijöiden viihtyisyyden kannalta.
ARBORETUMIN KEHITTÄMINEN LÄHTÖTELINEISSÄ
Kaupunginvaltuusto päätti sisäliikuntahallin rakentamisesta Amiksen kentälle joulukuussa 2021 ja hyväksyi alueen uuden asemakaavan 7.2.2022. Päätös herätti paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tuleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa etenee omia polkujaan ja lopullinen päätös hallin rakentamisesta tulee arviolta vuoden kuluttua.
Tähän saakka arboretumin alue on ollut enemmänkin mahdollisuus. Alueen aktiivinen virkistyskäyttö on ollut todella vaatimatonta Amiksen palloilukenttää, liikennepuistoa ja Pappilan aluetta lukuun ottamatta. Sisäliikuntahallin paikasta käydyn kiistan hyvänä puolena on, että arboretum on tullut laajemmin kaupunkilaisten tietoisuteen.
Alueelle on rakentunut aikojen saatossa parkkipaikkoja, liikennepuisto, jalankulkuväyliä ja Amiksen urheilukenttä. Arboretum ei ole siten ollut yhtenäinen alue vuosikymmeniin. Selkeimmät kokonaisuudet ovat vesitornin alue, sekä vanhan Lappeen pappilan puoleinen nauhamainen kokonaisuus liikennepuiston reunasta alkaen Valtakadun ja Imatrantien välissä aina pappilaan saakka.
Arboretumin toisessa päässä tulee olemaan palveluja tarjoava vesitorni ja toisessa päässä pappilan palvelut, joista osa on ympärivuotisia. Nämä avaavat monia mahdollisuuksia.
INFOKYLTTEJÄ, KULKUVÄYLIÄ JA PALVELUJA
Arboretumin sisältö pitää mielestäni avata kävijöille esimerkiksi infokyltein ja liikkumista arboretumin sisällä helpottaa. Puulajipuisto muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun niiden taustat avataan tarkemmin.
Pappilan puolelle on kehittynyt palveluja, joita voidaan hyödyntää alueen vilkastuessa. Päärakennuksen ravintolapalvelut, piharakennuksen kahvilatila Pehtoorin tupa sekä taidenäyttelyjä mahdollistava Galleria Pihatto ovat mielenkiintoisia kohteita. Kesäaikana on myös ollut kesäteatteritoimintaa.
TAIDEPOLKU VESITORNILTA PAPPILAAN?
Yksi kehittämisen arvoinen idea on taidepolun rakentaminen arboretumin päästä päähän. Tätä ajatusta tulen edistämään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vesitornin ja pappilan välinen alue on mahdollista luoda vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, kun ympäristöön panostetaan ja matkan varrelle luodaan mielenkiintoista sisältöä.
Voisiko vesitornista pappilaan ulottuvan alue muodostua myös kiinnostavaksi matkailukohteeksi samalla, kun sitä kehitetään kaupunkilaisten virkistysalueena?
Sisäliikuntahallin myötä poistuu noin kolme prosenttia arboretumin pinta-alasta. Se kompensoidaan täysimääräisesti. Yhtenä ajatuksena on ollut arboretumin laajentaminen pappilan ympäristöön ja rinnealueelle. Pappilan läheisyydessä oleva kirsikkapuiden muodostama puistoalue on jo hienosti parantanut ympäristön ilmettä. Rinnepuoli kaipaa sen sijaan kehittämistä.
Hirsirunkoinen kirkkoherranpappila rakennettiin vuosina 1871-73. Se on nykyisin kaupungin omistuksessa. Mäen päältä ei enää aukea Saimaa, koska umpeen kasvanut rinne sekä uudisrakennunnukset pappilan ja Saimaan välillä ovat muuttaneet ympäristöä.
Samalla kun hallipäätökset etenevät kohti lopullista ratkaisua, on aika katsoa eteen päin. Arboretumin kehittäminen aidossa vuorovaikutuksessa on mahdollisuus luoda laadukasta ja viihtyisää ympäristöä, kun päätämme keskittyä siihen. Olen varma, että lähitulevaisuudessa taakse päin katsoessamme näemme alueen kehityksen pääosin myönteisenä. Omalta osaltani pyrin edistämään asioita siihen suuntaan.
