Vesitornista pappilaan – Arboretumin uusi kukoistus?

Päätös vesitornin avaamisesta ja kausipainotteisen kahvilan tuominen vesitornin juurelle tuo kaupungille mahdollisuuksia kehittää koko arboretumin aluetta uudelleen. Arboretum ulottuu käytännössä vesitornilta Vanhan Lappeen Pappilaan saakka. Etelä-Saimaa uutisoi aiheesta 31.3.2022 artikkelissaan. Linkki Etelä-Saimaan uutiseen

Vesitorni avataan viimein 22 vuoden tauon jälkeen, kun yrittäjä on löytynyt ja valittu. Blogin kuvat otettu 17.10.2021.

SEISOVA VESI LIIKKEELLE

Vesitornin avaamista on valmisteltu kaupunkikehityksessä syksystä asti. Halusimme saada vesitornin auki tavalla tai toisella, jotta yli 20 vuotta kestänyt pattitilanne avautuu. Lappeenrannan energian myönteinen suhtautuminen on ollut ratkaisevaa avaamisen mahdollistamiseksi. On myös mainittava mr vesitorni, eli Erkki Räsänen ja hänen sitkeä asian esille tuominen vuosien aikana. Toivottavasti vesitorni kehittyy lähivuosina Erkin toivomaan suuntaan.

Samalla on keskusteltu, kuinka arboretumia voidaan kehittää tulevaisuudessa. Jotta arboretumista saadaan kaupunkilaisten tahtoma virkistyskeidas, tulee kokonaisuus miettiä tarkoin kävijöiden viihtyisyyden kannalta.

Arboretumista poistuu noin kolme prosenttia. Paljon keskustelua herättänyt alue on kentän Armilan puoleisessa päässä. Kaupunki on sitoutunut korvaamaan poistettavat puut muualla arboretumissa täysimääräisesti.

ARBORETUMIN KEHITTÄMINEN LÄHTÖTELINEISSÄ

Kaupunginvaltuusto päätti sisäliikuntahallin rakentamisesta Amiksen kentälle joulukuussa 2021 ja hyväksyi alueen uuden asemakaavan 7.2.2022. Päätös herätti paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tuleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa etenee omia polkujaan ja lopullinen päätös hallin rakentamisesta tulee arviolta vuoden kuluttua.

Tähän saakka arboretumin alue on ollut enemmänkin mahdollisuus. Alueen aktiivinen virkistyskäyttö on ollut todella vaatimatonta Amiksen palloilukenttää, liikennepuistoa ja Pappilan aluetta lukuun ottamatta. Sisäliikuntahallin paikasta käydyn kiistan hyvänä puolena on, että arboretum on tullut laajemmin kaupunkilaisten tietoisuteen.

Valtakadun ja Amiksen välinen pyörätie. Kuvan lehmukset säilyvät, kun uusi sisäliikuntahalli rakennetaan.

Alueelle on rakentunut aikojen saatossa parkkipaikkoja, liikennepuisto, jalankulkuväyliä ja Amiksen urheilukenttä. Arboretum ei ole siten ollut yhtenäinen alue vuosikymmeniin. Selkeimmät kokonaisuudet ovat vesitornin alue, sekä vanhan Lappeen pappilan puoleinen nauhamainen kokonaisuus liikennepuiston reunasta alkaen Valtakadun ja Imatrantien välissä aina pappilaan saakka.

Arboretum vesitornin mäeltä kuvattuna (17.10.2021)

Arboretumin toisessa päässä tulee olemaan palveluja tarjoava vesitorni ja toisessa päässä pappilan palvelut, joista osa on ympärivuotisia. Nämä avaavat monia mahdollisuuksia.

Näkymä Valtakadun ja Imatrantien välissä kohti Vanhaa Lappeen pappilaa. Suojatie sijaitsee Valtakadulla samassa linjassa. Tien toisella puolella alkaa liikennepuisto ja Amiksen kenttä. Vesitornilta pappilaan on mahdollisuus tehdä yhtenäinen kävelyreitti arboretumia pitkin, kun liikkuminen liikennepuiston ohi ratkaistaan.

Ehkä suurin virhe arboretumin kannalta tehtiin, kun vihreällä rajattu parkkipaikka rakennettiin 2000-luvun alkupuolella. Vesitornista 1960-luvulla rakennetulle Amiksen kentälle saakka ulottuva yhtenäinen puistomainen kokonaisuus rikkoutui. Siirtyminen vesitornilta arboretumia pitkin kohti pappilaa vaatii kävelypolun liikennekaupungin suuntaan ammattiopiston reunan kautta.

INFOKYLTTEJÄ, KULKUVÄYLIÄ JA PALVELUJA

Arboretumin sisältö pitää mielestäni avata kävijöille esimerkiksi infokyltein ja liikkumista arboretumin sisällä helpottaa. Puulajipuisto muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun niiden taustat avataan tarkemmin.

Liikennepuisto sijaitsee vesitornin ja Amiksen kentän välissä. Se on osa arboretumin aluetta. Kuva on otettu Saimaan ammattiopiston puoleiselta reunalta.

Pappilan puolelle on kehittynyt palveluja, joita voidaan hyödyntää alueen vilkastuessa. Päärakennuksen ravintolapalvelut, piharakennuksen kahvilatila Pehtoorin tupa sekä taidenäyttelyjä mahdollistava Galleria Pihatto ovat mielenkiintoisia kohteita. Kesäaikana on myös ollut kesäteatteritoimintaa.

Arboretumin toisessa päässä Vanhan lappeen pappilan alueella on paljon mielenkiintoisia kohteita. Kuvassa Galleria Pihatto, jossa on useita vaihtuvia taidenäyttelyjä.

TAIDEPOLKU VESITORNILTA PAPPILAAN?

Yksi kehittämisen arvoinen idea on taidepolun rakentaminen arboretumin päästä päähän. Tätä ajatusta tulen edistämään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vesitornin ja pappilan välinen alue on mahdollista luoda vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, kun ympäristöön panostetaan ja matkan varrelle luodaan mielenkiintoista sisältöä.

Voisiko vesitornista pappilaan ulottuvan alue muodostua myös kiinnostavaksi matkailukohteeksi samalla, kun sitä kehitetään kaupunkilaisten virkistysalueena?

Pappilan päärakennuksen etuterassi. Alue on pusikoitunut pahoin. Pappilasta ei enää ole perinteistä näkymää Saimaalle, vaikka se sijaitsee erinomaisella paikalla mäen päällä.

Sisäliikuntahallin myötä poistuu noin kolme prosenttia arboretumin pinta-alasta. Se kompensoidaan täysimääräisesti. Yhtenä ajatuksena on ollut arboretumin laajentaminen pappilan ympäristöön ja rinnealueelle. Pappilan läheisyydessä oleva kirsikkapuiden muodostama puistoalue on jo hienosti parantanut ympäristön ilmettä. Rinnepuoli kaipaa sen sijaan kehittämistä.

Uudet istutetut kirsikkapuut Valtakadun ja Imatrantien välissä.

Hirsirunkoinen kirkkoherranpappila rakennettiin vuosina 1871-73. Se on nykyisin kaupungin omistuksessa. Mäen päältä ei enää aukea Saimaa, koska umpeen kasvanut rinne sekä uudisrakennunnukset pappilan ja Saimaan välillä ovat muuttaneet ympäristöä.

Ilmakuva Valtakadun puolelta, josta näkyy pappilan päärakennuksen ympäristöä ja Saimaan läheisyys. Pappila sijaitsee korkean mäen päällä. Rinnettä siistimällä on mahdollisuus saada rakennuksen erinomainen sijanti paremmin esiin perinteitä kunnioittaen.

Näkymä Pappilan pihan puolelta kohti Imatrantietä ja Myllysaarta. Myös näkymä kohti Pappilanlahtea keskussairaalan suuntaan on yhtä pusikoitunutta.

Samalla kun hallipäätökset etenevät kohti lopullista ratkaisua, on aika katsoa eteen päin. Arboretumin kehittäminen aidossa vuorovaikutuksessa on mahdollisuus luoda laadukasta ja viihtyisää ympäristöä, kun päätämme keskittyä siihen. Olen varma, että lähitulevaisuudessa taakse päin katsoessamme näemme alueen kehityksen pääosin myönteisenä. Omalta osaltani pyrin edistämään asioita siihen suuntaan.

Lappeenrannan kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosina. Kaupungissa tulee olemaan suuria rakennuskohteita, kaupunkikeskustan kehittämisen toimeenpanoa, matkailun kehittämistä ja yritysten nopeasti muuttuvien olosuhteiden tukemista.

Toimin vuosina 2021-25 Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Sivuston tarkoituksena on tuottaa blogeja ja tietoa kaupungin eri kehityskohteista. Samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista.

Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialalla työskentelee Lappeenrannassa noin 250 henkilöä. Toimiala kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä kaupungissamme. Se vastaa myös mm. maankäytön suunnittelusta, asumisen edistämisestä, joukkoliikenteestä, rakentamisen viranomaistehtävistä, maaseutuhallinnon tehtävistä sekä kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä.

Jyri Hänninen

Blogin päätoimittaja

⁃ Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja
⁃ Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
⁃ Kahden tytön isä
⁃ Liiketalouden lehtori LAB ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä
⁃ Innokas liikunnan harrastaja