Sisäliikuntahallista on tulossa merkittävä uusi liikuntapaikka Lappeenrantaan. Erityisen tärkeä se on luonnollisesti hallin pääkäyttäjille, eli yleisurheilijoille. Hallia on odotettu noin 40 vuotta – haaveet ovat eläneet pidempään. Paljon keskustelua herättänyt halliratkaisu saa päätöksensä joulukuun kaupunginvaltuustossa.
SADAN VUODEN SAVOTTA
On sitä yritetty ennenkin. Vuonna 1922 valmistui Lappeenrannan Vanha kenttä LUM:n talkoilla (aik. Lappeenrannan luistinseura). Kimpisen kenttä valmistui vuonna 1939. Vanhan kentän nykynimi juontuukin pääpaikan vaihtumisesta Kimpiseen.
HALLIOLOSUHTEITA ETSIMÄSSÄ
Liikuntahallina on ollut mm. vuonna 1935 valmistunut puolustusvoimien rakentama ratsastusmaneesi. Maneesi oli aikansa merkittävä liikuntapaikka. Kertoman mukaan siellä oli jopa tarkoitus järjestää Helsingille vuonna 1940 myönnettyjen olympiakisojen ratsastuskisoja. Talvisota sotki nämä suunnitelmat. 1970-luvun alun jälkeen harjoittelu maneesissa loppui, kun se siirtyi teollisuuden käyttöön vanhan Chymoksen alueella.
Maneesi oli purupohjainen ja sinne pääsi harjoittelemaan iltaisin päivittäisen koulutuskäytön jälkeen. Se oli erityisesti kestävyysjuoksijoiden suosiossa. Ehkä legendaarisin halli on olympiavoittaja Juha Tiaisen heittoharjoituksiin käyttämä Tirilän lato. Myös raviradan käytäviä on kokeiltu harjoitteluun mm. aitajuoksussa.
Lappeenrannan urheilutalon valmistuminen vuonna 1983 oli suuri pettymys yleisurheilijoille. 60 metrin juoksusuora paransi olosuhteita. Halliratkaisu rajasi silti suuren harrastajajoukon sisäharjoittelun mahdollisuuksista ja aktiivikäyttäjillekin siitä tuli pysyvä kompromissi. Allekirjoittaneelle on jäänyt mieleen silloisen huippu-urheilija Arto Bryggaren kitkerä kommentti urheiluruudussa lopputuloksesta.
KAIKKIEN AIKOJEN TALKOOPONNISTUS – PARTEKIN LUOLA
Vuonna 1993-94 LUM:lle tuli idea tehdä harjoituspaikka Partekin luolaan 60 metrin syvyyteen. Paikassa oli kaksi suoraa kaivosluolaa. Ajatuksena oli räjäyttää aukot kahdesta kohtaa luolien välille, joka mahdollistaisi ympyrän harjoitusradan tekemisen. Näin tapahtuikin. Silloinen LUM aktiivi Jari Käyhty otti ensimmäisenä rakentamishaasteen vastaan.
Kirjoittaneelle on jäänyt mieleen kuvaus siitä epätoivosta, kun Jari Käyhty lähti ulkoaukon luota apuvoimien kanssa ensimmäisen kerran asettamaan valoja märän ja pilkkopimeän käytävän kattoon kuuden metrin korkeuteen kohti varsinaista harjoittelupaikkaa.
Hankkeen onnistuminen vaati seuralta valtavan talkooponnistuksen sekä vahvaa tukea Partekilta. Erityisesti silloisen johtajan Eelis Eskelisen tahtotila vaikutti asian onnistumiseen mm. todella suuren maansiirtomäärän osalta. Haasteita toi myös kaivoslaki ja sen edellyttämä siviilien rajallinen liikkuminen kaivosalueella. Halliin mentiin kypärä päässä hissillä koulutettujen ohjaajien johdolla. Sen jälkeen käveltiin luolia pitkin muutama sata metriä päätepisteelle.
Hallin lämpötila oli tasaisesti noin 6-7 astetta. Sitä käytettiin muutama vuosi aktiivisesti erityisesti kestävyysjuoksijoiden ja heittäjien toimesta. Juniorikäyttöön paikka oli melko hankala saavutettavuudeltaan. Kylmässä lämpötilassa tehtiin jonkin verran muiden lajien perusharjoittelua. Aika ajoi paikan ohi. Juoksusuoralle asennettiin vanhaa Kimpisen Novotan pintaa. Niiden alla olevien vanerilevyjen liika kostuminen, ja homehtuminen, heikko ilmanvaihto sekä kehittyvät turvamääräykset tekivät paikan käytön mahdottomaksi.
JÄÄHALLIN REMONTTI – TOIVEENA YMPYRÄRATA
Uutta toivoa herätti Kisapuistossa tehtävä jäähallin peruskorjaus- ja laajennustyö vuonna 2004-05. Kunnostuksessa muun muassa laajennettiin yleisötiloja ja rakennettiin yhdeksän aitiota. Yleisurheiluväen tavoitteena oli saada remontin yhteydessä ympyrä harjoitusrata hallille.
Toive ei toteutunut, vaikka keskusteluja käytiin ja teknisiä selvityksiä tehtiin. Jäähalliin olisi saatu tehtyä korkeintaan noin sadan metrin vasemmalle kaartuva rata, jossa olisi tolppia välissä. Lopputuloksena oli hallin nykyisissä asiakastiloissa edelleen oleva yksi 60 metrin juoksurata. Yleisurheilua se ei palvele, mutta on hyödyllinen jääurheilijoiden oheisharjoittelussa.
YKSITYINEN HALLIHANKE – KAUPUNGINTALON NELJÄS KERROS HIDASTELI, IMATRA EI
2010-luvun alussa suunniteltiin yksityisenä hankkeena lentokentän läheisyyteen pesäpalloa ja yleisurheilua palvelevaa hallia. Myös LUM oli aktiivinen asian edistämisessä. Kaupungin olisi pitänyt investoida noin kaksi miljoonaa euroa halliin. Tällöin kaupungin todellinen tahtotila puuttui. Ohessa seuraavassa linkissä Ylen uutinen 16.3.2011 https://yle.fi/uutiset/3-5326391
Kiinnostuksen puute näkyi siinä, että hallille teetettiin lukuisia selvityksiä eri sijaintivaihtoehdoista ilman todellista päämäärää. Poliittista tahtotilaa asialle oli jonkin verran, mutta päätöksiä ei haluttu tehdä erityisesti viranhaltijoiden innostuksen puuttuessa. Imatra haistoi tilaisuutensa ja he tarjosivat sopivaa paikkaa nykyisestä Ukonniemestä. Hanketta eteenpäin vievien yrittäjien kyllästyminen hitaaseen prosessiin Lappeenrannassa toi nopean päätöksen hallin rakentamiseksi Imatralle.
TOIVEET JÄLLEEN KORKEALLA
Toiveet hallin saamiseksi heräsivät, kun sisäliikuntahalliselvitys aloitettiin yhdessä jäähallin kanssa vuonna 2018. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puitesuunnitelman ja paikan sijainnin yksimielisesti vuonna 2020. Nyt tummia pilviä hankkeelle aiheuttavat budjetin kasvu rakennuskustannusten yleisen nousun vuoksi, keskustelu puulajipuisto arboretumista sekä vuoden aikana syntyneet uudet ehdotukset, jotka siirtäisivät hankkeen pitkälle tulevaisuuteen.
Ruotsissa on tällä hetkellä rakennettu tai on rakenteilla yli 30 vastaavaa hallia kuin mitä Lappeenrantaan suunnitellaan. Mitoitukseltaan ja toiminnoiltaan ne ovat lähes identtisiä paikkoja Lappeenrannan suunnitelmien kanssa.
Sisäliikuntahalli tulisi mielestäni viimein rakentaa. Junioritoiminnan määrien kasvu on ollut merkittävää hallikaupungeissa. Suomessa hallit ovat tuoneet myös aikuisia liikunnan harrastajia lisää aina senioriliikuntaan saakka. Sisäliikuntahalli tulee olemaan myös kaupungin suurin tapahtumatila ja suurimman koulukeskittymän liikuntapaikka. Olemme käytännössä ainoa alue Suomessa, jossa vastaavaa hallia ei vielä ole. Heitetään katse kauas tulevaisuuteen tällä kertaa.
