Linnoitus uudistuu -historia voimavaraksi

Lappeenrannan linnoitusta halutaan kehittää, mutta aluetta on muutettu varovaisesti sen suurten historia- ja kulttuuriarvojen vuoksi. Tämä näkyy myös kaavoituksen hitautena. Albin Hannikaisen vuonna 1892 laatima niin sanottu keisarin kaava on periatteessa yhä viimeisin voimassa oleva kaava. Kaupunki on aloittanut Linnoituksen asemakaavoituksen päivittämisen vuonna 2020.

Kahvila Majurskan takapihan pihapiiri ja vuonna 1785 rakennettu ortodoksinen kirkko.
Lappeenrannan perustaja kuningatar Kristiinan mukaan nimetty Kristiinankatu. Vaaleansininen ratsuväenmuseo on kaupungin vanhin rakennus. Se rakennettiin vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi.

LISÄÄ PALVELUJA JA HOTELLI?

Linnoituksen isäntä valitaan vuosittain ja hän kantaa eräänlaista kunniakaupunkilaisen viittaa. Vuonna 2014 Linnoituksen isännäksi valittu, tunnettu lappeenrantalainen liikemies Ossi Vilhu kaipasi ympärivuotista toimintaa alueelle. Hän totesi YLEn haastattelussa 8.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7400449, että alueelle mahtuisi myös hotelli. Lisäksi hän totesi, että käsityöyritysten ja tapahtumien lisäksi alueelle pitäisi saada myös lisää ravintola- ja viinitupatyyppistä toimintaa.

Tällä hetkellä tärkeimmät ympärivuotista ravintola- ja kahviotoimintaa tuottavat palvelut linnoituksen alueella ovat kahvila Majurska, Kehruuhuone ja Linnoituksen Krouvi. Linnoituksen kärjen tuntumassa toimii Satamatie 6 kahvila-paahtimo. Alueen elävöittämiseksi palveluja tarvitaan ympärivuotisesti lisää.

Vasemmalla puolella kuvassa on ravintola- ja tapahtumatila Kehruuhuone. Se toimi naisten työvankilana 1818-1882. Oikealla puolella oleva keltainen rakennus on alueen vanhin säilynyt kasarmirakennus vuodelta 1779 (nyk.1A rakennus). Se on tällä hetkellä tyhjillään. Paikalle soviteltu Sotahistoriakeskus Kannas ei edennyt maaliin saakka.

Haasteina kehittämiselle ovat suojellut rakennukset ja varovaisuus uudisrakentamisessa historialliselle alueelle. Mielestäni historia ei pysähdy tiettyyn ajanjaksoon. Vanhaa kunnioittaen aluetta ja palveluja tulee voida kehittää.Voisiko esimerkiksi Katariinan aukion läheisyyteen luoda uusia kiinteitä palveluja, muistomerkkejä tai muuta kiinnostavaa toimintaa?

Keskellä linnoitusta oleva Katariinan aukio on pääosin tyhjillään yksittäisiä tapahtumia lukuunottamatta. Linnoituksen tiivis ”vanhan kaupungin henki” kärsii siitä, että aukiolla ja sen välittömässä ympäristössä on vähän palveluja aukion takana olevan Katariinan työtuvan lisäksi.

Uudessa kaavoituksessa on uskallettava mahdollistaa kehittyminen yhä elävämmäksi paikaksi. Vanhan kaupungin henki ja alueen elinvoima voidaan yhdistää. Samalla on mietittävä, kuinka Linnoituksen sisällä olevat palvelut voidaan yhdistää Linnoituksen kärkeen syntyneisiin palveluihin. Koko alueesta satamaa myöten on luotava yhtenäinen kehittyvä kokonaisuus Lappeenrantaan.

Linnoituksen pohjoiskärjen toiminnot ja koko satama-alue muuttuu yhä kiinteämmäksi kokonaisuudeksi, kun Linnoitus kehittyy. (Lähde: Meijän City suunnitelma – Lpr kaupunki)

On mietittävä, kuinka olemassa olevat rakennukset voidaan hyödyntää paremmin. Esimerkiksi Vihreän makasiinin tilojen, 1A rakennuksen ja Majurskan takapihan idyllisen pihapiirin hyödyntämistä paremmin tulee harkita.

Linnoituksen Vihreän makasiinin tilaa voidaan edelleen kehittää ns. pop-up tyyppiseksi tapahtumapaikaksi. Se vaatii kaupungilta panostamista tapahtumainfraan, kuten valaistukseen, sähköihin ja juoksevaan veteen. Kesäteatterin läheisyys ja palvelut tukee kehittämistä monin tavoin. Kuvassa kirpputori 17.10.2021

SELKEÄT VIITOITUKSET

Linnoituksen takaosa vaatii selkeyttämistä siellä on upeita maisemia ja kulkureittejä. Samoin Vihreän makasiinin takaosa on viihtyisä kulkuväylä Katariinan torille. Mielestäni kulkuteitä voisi selkeyttää eri osissa Linnoitusta paremmin informoiduin kyltein. Oikein toteutettuna ne eivät pilaa arvokasta kulttuurimaisemaa. Samalla Linnoitus avautuisi laajemmin pääväylän eli Kristiinankadun ulkopuolelle.

Kulkuväylä Katariinan työpajoja kohti kesäteatterilta katsottuna.

TAPAHTUMAT MAHDOLLISUUTENA

Linnoituksen Yö oli pitkään kaupungin suurin tapahtuma ja kaupungin syntymäpäiväjuhla. Olin vastuussa sen järjestämisestä vuosina 2008 ja kaupungin juhlavuonna 2009. Kaupunki siirsi tapahtuman yksityisille järjestäjille 2000-luvun alkupuolella, kun budjetti ylittyi lähes tuplasti ja resursseja sitoutui liikaa tapahtumaan pois kaupungin ydintehtävistä. Tapahtuman luonne oli järjestämisen kannalta haasteellinen. Kaikkea piti olla kaikille ja resurssit hajosivat. Keskeisin oppi oli, että tapahtumissa konseptin on oltava selkeämpi ja alueellisesti rajatumpi kuin mitä Linnoituksen Yö oli.

Linnoituksen Yö 2008. Italialaisen teatteriryhmän esitys ja uuden Linnoituksen isännän julkistaminen.

Tähän päivään sopivan konseptin tulisi lähteä historiallisista arvoista niitä modernisti toteuttaen. Tapahtuman tulee voida hyödyntää olemassa olevia tiloja ja rakenteita, jotta tapahtuman järjestäminen on kannattavaa. Mitä se voisi olla? Rakuunaperinnettä, musiikkia, jotain ihan muuta? Hyville ideoille on tilausta.

Linnoituksen Yö-tapahtuman ohjelmaa vuonna 2008.

MUSEOT, ASUKKAAT ja KULTTUURI

Linnoituksen museot ovat vahva kokonaisuus, joiden ympärille muuta toimintaa voi kehittää. Lisäksi alueella järjestettävästä taiteen perusopetuksen elinvoimaisuudesta on pidettävä kiinni. Lappeenrannan kuvataidekoulu ja Lappeenrannan tanssiopisto ansaitsevat erityishuomion. Pienenevät lapsimäärät kaupungissamme tekevät tulevaisuudessa yhä haastavammaksi taiteen perusopetuksen toiminnan turvaamisen. On muistettava, että Linnoitus on myös monen kaupunkilaisen koti. Siellä olevat asukkaat pitävät omalta osaltaan alueen elinvoimasta huolta.

Lappeenrannan kuvataidekoulu 17.10.2021 Rakennus päätettiin peruskorjata kuvataidekoulun käyttöön kaupunginvaltuuston 350 v. juhlakokouksessa vuonna 1999.
Kahvila Majurska ja Majurskan talon puodit. Majurskan talo rakennettiin alunperin 1800-luvun puolivälissä venäläisten upseeriperheiden asunnoksi.

Linnoituksella on paljon mahdollisuuksia kehittyä todelliseksi vetonaulaksi sataman kyljessä. Se on vieläkin kaupungin ”salainen helmi”. Meidän on pysyttävä avoimena uusille ehdotuksille ja nähtävä alue paremmin asiakkaan, eli kaupunkilaisten ja matkailijan silmin. Myös kaupungin on uskallettava panostaa alueeseen. Linnoituksen kehittyessä koko kaupunki voittaa.

Lappeenrannan kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosina. Kaupungissa tulee olemaan suuria rakennuskohteita, kaupunkikeskustan kehittämisen toimeenpanoa, matkailun kehittämistä ja yritysten nopeasti muuttuvien olosuhteiden tukemista.

Toimin vuosina 2021-25 Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Sivuston tarkoituksena on tuottaa blogeja ja tietoa kaupungin eri kehityskohteista. Samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista.

Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialalla työskentelee Lappeenrannassa noin 250 henkilöä. Toimiala kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä kaupungissamme. Se vastaa myös mm. maankäytön suunnittelusta, asumisen edistämisestä, joukkoliikenteestä, rakentamisen viranomaistehtävistä, maaseutuhallinnon tehtävistä sekä kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä.

Jyri Hänninen

Blogin päätoimittaja

⁃ Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja
⁃ Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
⁃ Kahden tytön isä
⁃ Liiketalouden lehtori LAB ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä
⁃ Innokas liikunnan harrastaja