1. MATTOLAITURI
Halkosaaren mattolaituri keräsi kesällä lähes 1100 ihmisen adressin sen säilyttämisen puolesta. Olin ottamassa vastaan adressia Lappeenrannan kaupungin puolesta 19.8.2021 pidetyssä Down by the mattolaituri-tapahtumassa. Siellä tuotiin esiin kulttuuriarvot ja mattolaiturin säilyttämisen merkitys monille kaupunkilaisille.
Myös mattolaiturin käytön toivottiin jatkuvan matonpesupaikkana. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen korosti Saimaan puhtautta siitä näkökulmasta, että jokainen Saimaata saastuttava toimenpide – niin pieni kuin iso – on liikaa. Ristiriita tavoitteiden välillä on siis todellinen.
Halkosaareen on mietitty kehittämissuunnitelmaa, jossa koko alue huomioidaan. Esimerkiksi matonpesupaikan muuttaminen maapaikaksi erillisellä viemäröinnillä ja varsinaisen laiturin kunnostaminen ns. perinnelaituriksi on kallista erikseen toteutettuna.
Ratkaisuna on laatia iso kokonaiskuva koko alueen tulevaisuudesta. Tulen edistämään asiaa, että suunnitelma saadaan nopeasti alulle. Tosiasia on, että mattolaituri on käyttökiellossa ja jokin ratkaisu asiaan on saatava. Päätöstä lykkäämällä asia ei parane.
Keskusta-alueen kehittämiseen painottuvassa Meijän City-suunnitelmassa Halkosaari halutaan yhdistää muuhun ranta-alueeseen. Halkosaari on kapea paikka, joten uusia toimintoja voidaan lisätä lähinnä veden päälle esim. laituriratkaisuin. Alue nähdään puistomaisena oleskelupaikkana, jonka viihtyvyyteen tulee panostaa.
Halkosaaren liikkumismahdollisuuksia tulee samalla parantaa. Myös ympäristön maisemointiin on mielestäni olemassa hyviä suunnitelmia puuston ja liikkumisen osalta. Niiden toteuttaminen ei ole pääosin erityisen kallista ja tältä osin alueen parantaminen varmasti onnistuu.
2. LIUKUMÄKI
Kelkkaliukumäki tehtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla silloisen kylpylaitoksen asiakkaita varten. Nykyinen liukumäki muutettiin olemassa olevaan muotoonsa 1990-luvulla. Viimeisessä remontissa liukumäkeen tehtiin veden korkeutta huomioiva säätövara. Ilmeisesti se ei ole ollut riittävän toimiva ratkaisu, sillä liukumäki on ollut kiinni veden korkeuden ja liukumäen tasoerosta johtuen. On huomattava, että kyseinen liukumäki on lappeenrantalainen erikoisuus Suomessa. Liukumäki on yksinkertaisesti säilytettävä ja saatettava käyttökuntoon.
3. HYPPYTORNI
Myllysaaren puisen hyppytornin historia ulottuu 1920-luvulle. Nykyinen betonista tehty funkkistyylinen hyppytorni rakennettiin 1960-luvulla. Hyppytornin käyttöön on tullut kaksi uhkaa: Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes vaatii nykyisten määräysten mukaan vähintään viisi metriä vettä, jos hyppykorkeus ylittää 4,5 metriä. Uutena asiana selvisi, että hyppytornin rakenteissa on ongelmia. Sukeltaja tutki Myllysaaren uimalaitoksen pohjaa ja totesi, että tornin anturassa on ongelmia. Etelä-Saimaa (17.9.2021) https://www.esaimaa.fi/urheilu/4298284 uutisoi hyppytornin sulkemisesta ja käsitteli asiaa uutisessaan.
Tällä hetkellä tehdään kuntoarvioita tornin mahdollisesta kunnostamisesta. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vanha torni voidaan säilyttää ja siitä voidaan hypätä nykysäännösten mukaisesti. Jos tornin korvaaminen uudella on välttämättömyys, on tornin muotokieleen kiinnitettävä huomiota. Kaupungin näkyvä maamerkki ja Myllysaaren alue kokonaisuudessaan ansaitsevat, että suunnittelu huomioi niin käyttäjät kuin ulkonäön.
Yhdistetään Monaco ja Riviera
Satama-aluetta kutsutaan Suomen Monacoksi. Myllysaarta kutsuttiin jo lähes sata vuotta sitten Saimaan Rivieraksi. Alueiden kehittämistä on systemaattisesti jatkettava. Ranta-alue ja Saimaa on parasta ja kauneinta mitä Lappeenrannalla on. Niin kaupunkilaiset kuin matkailijat arvostavat sellaista, mitä muualla ei ole. Hyppytorni, liukumäki ja mattolaituri ovat enemmän kuin osiensa summa, kun onnistutaan säilyttämään ne kehittämällä samalla alueen vetovoimaa.
