Mattolaituri, hyppytorni ja liukumäki – hiipuvaa historiaa vai osa Suomen Monacoa?

1. MATTOLAITURI

Halkosaaren mattolaituri keräsi kesällä lähes 1100 ihmisen adressin sen säilyttämisen puolesta. Olin ottamassa vastaan adressia Lappeenrannan kaupungin puolesta 19.8.2021 pidetyssä Down by the mattolaituri-tapahtumassa. Siellä tuotiin esiin kulttuuriarvot ja mattolaiturin säilyttämisen merkitys monille kaupunkilaisille.

Viivi Kiiskisen ”Mattolaituri”-teos koostuu Halkosaaren väriraidallisista pylväistä. Sininen väri symboloi Saimaata.

Myös mattolaiturin käytön toivottiin jatkuvan matonpesupaikkana. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen korosti Saimaan puhtautta siitä näkökulmasta, että jokainen Saimaata saastuttava toimenpide – niin pieni kuin iso – on liikaa. Ristiriita tavoitteiden välillä on siis todellinen.

Mattolaituri ja käyttökieltokyltti Down by The Mattolaituri tapahtumapäivänä (19.8.2021)

Halkosaareen on mietitty kehittämissuunnitelmaa, jossa koko alue huomioidaan. Esimerkiksi matonpesupaikan muuttaminen maapaikaksi erillisellä viemäröinnillä ja varsinaisen laiturin kunnostaminen ns. perinnelaituriksi on kallista erikseen toteutettuna.

Mattolaiturin kokonaisuus näkyy ilmakuvassa. Se on toistaiseksi ainoa laiturirakenne Halkosaaren itäisellä puolella.


Ratkaisuna on laatia iso kokonaiskuva koko alueen tulevaisuudesta. Tulen edistämään asiaa, että suunnitelma saadaan nopeasti alulle. Tosiasia on, että mattolaituri on käyttökiellossa ja jokin ratkaisu asiaan on saatava. Päätöstä lykkäämällä asia ei parane.

Mattolaituri 25.9.2021. Laiturin heikko kunto on nähtävissä kuvassa.

Keskusta-alueen kehittämiseen painottuvassa Meijän City-suunnitelmassa Halkosaari halutaan yhdistää muuhun ranta-alueeseen. Halkosaari on kapea paikka, joten uusia toimintoja voidaan lisätä lähinnä veden päälle esim. laituriratkaisuin. Alue nähdään puistomaisena oleskelupaikkana, jonka viihtyvyyteen tulee panostaa.

Halkosaaren liikkumismahdollisuuksia tulee samalla parantaa. Myös ympäristön maisemointiin on mielestäni olemassa hyviä suunnitelmia puuston ja liikkumisen osalta. Niiden toteuttaminen ei ole pääosin erityisen kallista ja tältä osin alueen parantaminen varmasti onnistuu.

Halkosaaren sisääntulo 25.9.2021. Vesisade hankaloittaa kävelyä. Liikuntapaikoissa käytettävät tasaiset kivituhka-alustat voisi olla tulevaisuuden pintaratkaisu myös Halkosaaressa.

2. LIUKUMÄKI

Kelkkaliukumäki tehtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla silloisen kylpylaitoksen asiakkaita varten. Nykyinen liukumäki muutettiin olemassa olevaan muotoonsa 1990-luvulla. Viimeisessä remontissa liukumäkeen tehtiin veden korkeutta huomioiva säätövara. Ilmeisesti se ei ole ollut riittävän toimiva ratkaisu, sillä liukumäki on ollut kiinni veden korkeuden ja liukumäen tasoerosta johtuen. On huomattava, että kyseinen liukumäki on lappeenrantalainen erikoisuus Suomessa. Liukumäki on yksinkertaisesti säilytettävä ja saatettava käyttökuntoon.

Liukumäki 25.9.2021. Veden ollessa matalalla, liukumäen säätövara ei ole riittävä.
Liukumäellä on ollut viime aikoina rajoituksia niin koronarajoitusten kuin kunto-ongelmien vuoksi

3. HYPPYTORNI

Myllysaaren puisen hyppytornin historia ulottuu 1920-luvulle. Nykyinen betonista tehty funkkistyylinen hyppytorni rakennettiin 1960-luvulla. Hyppytornin käyttöön on tullut kaksi uhkaa: Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes vaatii nykyisten määräysten mukaan vähintään viisi metriä vettä, jos hyppykorkeus ylittää 4,5 metriä. Uutena asiana selvisi, että hyppytornin rakenteissa on ongelmia. Sukeltaja tutki Myllysaaren uimalaitoksen pohjaa ja totesi, että tornin anturassa on ongelmia. Etelä-Saimaa (17.9.2021) https://www.esaimaa.fi/urheilu/4298284 uutisoi hyppytornin sulkemisesta ja käsitteli asiaa uutisessaan.

Hyppytorni 25.9.2021. Tornin lähellä oleminen kiellettiin syyskuun alussa rakenteissa olevien riskien vuoksi.

Tällä hetkellä tehdään kuntoarvioita tornin mahdollisesta kunnostamisesta. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vanha torni voidaan säilyttää ja siitä voidaan hypätä nykysäännösten mukaisesti. Jos tornin korvaaminen uudella on välttämättömyys, on tornin muotokieleen kiinnitettävä huomiota. Kaupungin näkyvä maamerkki ja Myllysaaren alue kokonaisuudessaan ansaitsevat, että suunnittelu huomioi niin käyttäjät kuin ulkonäön.

Ilmakuva Myllysaaresta. Hyppytorni ja liukumäki erottuvat myös kaukaa yläilmasta (Kuva: Eetu Karppinen)

Yhdistetään Monaco ja Riviera

Satama-aluetta kutsutaan Suomen Monacoksi. Myllysaarta kutsuttiin jo lähes sata vuotta sitten Saimaan Rivieraksi. Alueiden kehittämistä on systemaattisesti jatkettava. Ranta-alue ja Saimaa on parasta ja kauneinta mitä Lappeenrannalla on. Niin kaupunkilaiset kuin matkailijat arvostavat sellaista, mitä muualla ei ole. Hyppytorni, liukumäki ja mattolaituri ovat enemmän kuin osiensa summa, kun onnistutaan säilyttämään ne kehittämällä samalla alueen vetovoimaa.

Lappeenrannan kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosina. Kaupungissa tulee olemaan suuria rakennuskohteita, kaupunkikeskustan kehittämisen toimeenpanoa, matkailun kehittämistä ja yritysten nopeasti muuttuvien olosuhteiden tukemista.

Toimin vuosina 2021-25 Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Sivuston tarkoituksena on tuottaa blogeja ja tietoa kaupungin eri kehityskohteista. Samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista.

Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialalla työskentelee Lappeenrannassa noin 250 henkilöä. Toimiala kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä kaupungissamme. Se vastaa myös mm. maankäytön suunnittelusta, asumisen edistämisestä, joukkoliikenteestä, rakentamisen viranomaistehtävistä, maaseutuhallinnon tehtävistä sekä kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä.

Jyri Hänninen

Blogin päätoimittaja

⁃ Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja
⁃ Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
⁃ Kahden tytön isä
⁃ Liiketalouden lehtori LAB ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä
⁃ Innokas liikunnan harrastaja