Marian aukio on keksittävä uudelleen

Muutama vuosi sitten uudistettu Marian aukio on saanut pilkkanimen ”Marian autio”. Syynä on luonnollisesti ydinkeskustan hiljeneminen vanhan Citykäytävän ympäristössä. Tavoitteena uudistuksissa oli kävelypainotteinen ja elävä kaupungin sydän. On rehellisesti tunnustettava, että tässä ollaan epäonnistuttu. Alueen hiljentymiseen johtaneita ratkaisuja on puitu eri medioissa. Tässä blogissa keskitytään kuitenkin tulevaisuuden ratkaisuihin.

Uudessa keskustan kehittämistä koskevassa Meijän City- suunnitelmassa tavoitteena on viihtymisen ja olemisen City. Haasteena tälle on rakennuskanta, jonka ympärille voi kehittää rajallisesti viihtymistä tukevaa liiketoimintaa tai muita palveluja.

Kirkkokatu ja keskuspuisto rajaavat kaksi sivua Marian aukiosta siten, että liiketiloja ei voi olla. Meijän City- suunnitelman ilmakuva osoittaa, että kyseisille sivuille kiinteiden palvelujen kehittäminen ei onnistu.

Keltaisella merkittyyn alueeseen ja siitä Marian aukion suuntaan tulisi tarkastella mahdollisuutta autojen lisäpaikoitukseen. Punaisella merkitylle alueelle voisi kehittää lisäaktiviteetteja, jolloin saataisiin palveluja ympäröivä toriaukio.

Lähde: Meijän City-suunnitelma.

Nykyrakennusten toiminnallisuudessa on haasteita. Osuuspankin uusi pankkitalo Kirkko- ja Valtakadun kulmassa ei lisää liikkumista alueella riittävästi. Pankit ohjaavat systemaattisesti palvelujensa käytön nettiin. Sen vuoksi pankin alakertaan tehty kahviotila ei ole saanut riittävästi asiakasvirtoja ja kahviotila on ollut enimmäkseen suljettuna. Maisemanäköalalla varustetun lounasravintolan avaaminen kaikille avoimeksi on sitä vastoin ollut hyvä ratkaisu talon elävöittämisen kannalta.

Vanhan Citykäytävän liiketilat antavat toisaalta mahdollisuuksia kehittää lisää palveluja alueelle. Siellä olevat liiketilat rajaavat aukion yhden sivun. Myös uusi kerrostalo (Entinen Koulutalo ja Matkatalo) Valtakadun laidassa antaa mahdollisuuksia aukion elävyyden lisäämiseen. Siinä olevat kaksi alinta kerrosta on tehty liiketiloiksi. Ongelmana on, että edellä mainittujen tilojen edessä on vain tyhjä aukio ja niiden toiseen päähän (keskuspuisto ja Kirkkokatu) ei nykymuodossa voida palveluja kehittää.

Entäpä ratkaisut? Marian aukio tulisi kehittää tilaksi, jonka jokaisella sivulla on palveluja ja kiintopisteitä. Tällä tavoin aution tilan tunnetta saadaan vähennettyä. Aukion keskiosa muuttuisi samalla kiinnostavaksi, ihmisen kokoiseksi ”toriaukioksi” siten, että erilaiset keskusaukiota reunustavat toiminnot tukevat toisiaan.

Myös Meijän City- suunnitelmassa korostetaan ympäröivien rakennusten palvelujen houkuttelevuutta ja tukeutumista aukion toimintoihin. Suunnitelmassa on hyviä ehdotuksia peli- ja leikkipaikoista aina kivipuutarhaan ja näyttelypaviljonkiin saakka. Tällaisten toimintojen oikea sijoittaminen voisi tuoda vetovoimaa myös esimerkiksi kahvio- ja ravintolatoimintojen, sekä kesäpainotteisen torimaisen toiminnan kehittämiseen. Yritykset on saatava mukaan osaksi alueen kehittämistä voimallisemmin kuin tällä hetkellä. Kaupunki yksin ei vetovoimaa voi luoda.

Monissa kaupungeissa isot aukiot sisältävät myös hieman monumentaalisempaa taidetta. Patsas, moderni isompi taideteos ym. mahtuisi hyvin aukiolle. Erilaisten toimintojen lisääminen antaa samalla monia mahdollisuuksia rikkoa aukion betonimainen henki.

Paljon keskustelua aiheuttavissa maanpäällisissä parkkipaikoissa tulisi edetä ratkaisuihin. Mielestäni aukion läheisyyteen on mahdollista saada parkkipaikkoja lisää. Olisi avoimesti mietittävä, voisiko keskuspuiston reunaan saada harkitusti jonkin verran paikoitustilaa esimerkiksi Valtakadun ja Kauppakadun kulman molemmille puolille.

Ydinkeskustassa rakennetaan lähivuosina paljon. Ne vaikuttavat myös Marian aukion ja Oleksin kävelykadun mahdollisuuksiin kehittyä. Näihin mahdollisuuksiin on tartuttava ja mahdollisuuksia on paljon. Verkkokaupan kehittyminen ja monet muut megatrendit vaikuttavat palvelujen ja toimintojen kehittämisen sisältöön. Palvelut ja toiminta tulee kehittää siten, että ne vastaavat tulevaisuuden vetovoimatekijöitä kaupunkilaisten liikkeelle saamiseksi. 

Lappeenrannan kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosina. Kaupungissa tulee olemaan suuria rakennuskohteita, kaupunkikeskustan kehittämisen toimeenpanoa, matkailun kehittämistä ja yritysten nopeasti muuttuvien olosuhteiden tukemista.

Toimin vuosina 2021-25 Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Sivuston tarkoituksena on tuottaa blogeja ja tietoa kaupungin eri kehityskohteista. Samalla tavoitteena on tukea kaupungin kehittymistä tietoa jakamalla ja lisäämällä vuorovaikutusta kehittämisasioista.

Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialalla työskentelee Lappeenrannassa noin 250 henkilöä. Toimiala kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä kaupungissamme. Se vastaa myös mm. maankäytön suunnittelusta, asumisen edistämisestä, joukkoliikenteestä, rakentamisen viranomaistehtävistä, maaseutuhallinnon tehtävistä sekä kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä.

Jyri Hänninen

Blogin päätoimittaja

⁃ Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja
⁃ Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
⁃ Kahden tytön isä
⁃ Liiketalouden lehtori LAB ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä
⁃ Innokas liikunnan harrastaja